perjantai, 24 tammikuun, 2020
Vakiopalstat

Kivempaako?

35lukukertaa

Golfin lisäksi keilailussakin mukana ollut Lassi Tilander otsikoi uusimpaan Golflehteen kirjoittamansa kolumnin näin: ”Ei tehdä golfista liian kivaa”.

Hänen mielestään tähän suuntaan ollaan kuitenkin menossa muun muassa siksi, että alan teollisuus tuottaa markkinoille koko ajan ”anteeksiantavampia” välineitä. Esimerkiksi Tilander ottaa sen, että vain perinteisemmät ohutlapaiset rautamailat antavat pelaajalle kunnon palautteen toisin kuin uusimmat ”tunnottomat möykyt”.

Ehkä vielä enemmän Tilander on järkyttynyt suuren golfvälinevalmistajan pääjohtajan ehdotuksesta suurentaa viheriöiden reikiä ämpärin kokoisiksi. Eikä jo tehdyissäkään sääntömuutoksissa ole hänen mielestään menty pelkästään oikeaan suuntaan.

Tilanderin mielestä golfin lisäksi myös keilailusta on tehty aikaisempaa kivempaa. En tiedä onko hänen valitsemansa adjektiivi paras mahdollinen kuvaamaan sinällään suurta muutosta, mikä keilailussa on toki tapahtunut. Ehkä ”helpompaa” – ainakin tuloksellisempaa – kuvaisi tilannetta lajissamme ainakin yhtä hyvin, ellei paremmin kuin tuo kolumnistin valitsema laatusana.

Joka tapauksessa Tilander ottaa esimerkiksi keilailun kivempaan suuntaan menosta keilapallojen kehityksen aikaisempaa tehokkaimmiksi ja niiden kautta täydellisten 300-sarjojen räjähdysmäisen kasvun aikaisempiin vuosikymmeniin verrattuna.

Mutta sitten Tilander tekee kovan johtopäätöksen: hänen mielestään rekisteröityjen keilaajien määrän väheneminen noin puoleen 1990-luvun alun huipputilanteesta selittyy tällä kivemmaksi tekemisellä. Suhteellisesti vielä kovemman esimerkin hän ottaa USA:sta, jossa hänen mukaansa keilailuharrastajien määrä on vähentynyt viidestä miljoonasta yhteen miljoonaan.

Varmasti on niin, että välinekehityksellä on ollut vaikutusta rekisteröityjen keilaajien määrään Suomessa. Mutta varmaan siitäkin saadaan kädenvääntöä aikaan, että kumpaan suuntaan. Kuitenkin pitäisin jäsenmäärän kehityksessä välinekehitystä marginaalisena.

Itse näen, että lisenssipelaajien määrän vähenemiseen on vaikuttanut erityisesti lisääntynyt kilpailu ihmisten vapaa-ajasta. Tässä kohtaa en väheksyisi aikaa, jota monet käyttävät nykyään sosiaalisessa mediassa ja muussa digitaalisessa ympäristössä. Toinen iso selittäjä mielestäni on Suomen demografinen kehitys eli se että Suomi vanhenee. Näihin kahteen isoon asiaan keilailuyhteisön on omin voimin lähes mahdoton vaikuttaa.

Sen sijaan meidän omissa käsissämme on monta muuta asiaa, jotka parhaimmillaan, onnistuessaan voisivat tuoda uusia jäseniä. Tällaisia ovat muun muassa edelleen kynnyksen madaltaminen liittyä keilaseuraan tai yleensäkin tulla hallille ja kilpailuformaattien sekä keskiarvo- ja luokitusjärjestelmien yksinkertaistamiset. Keep it simple.

Pistelaskujärjestelmää, jota usein lajin ulkopuolella pidetään vaikeaselkoisena, en kuitenkaan lähtisi yksinkertaistamaan. Toki sekin muutos saattaisi madaltaa kynnystä tulla keilailun pariin, mutta lajiniilona haluan pitää nykymallista kiinni.

Niin tai näin, jäsenmäärän laskun pysäyttäminen on osoittautunut haastavaksi tehtäväksi jo lähes 30 vuoden ajan. Kun näin pitkään asian kanssa on kärvistelty, väkisin syytä on hakea enemmän yhteiskunnassamme tapahtuneista rakenteellisista muutoksista kuin keilailuyhteisön sisältä. Tuohon jälkimmäiseen liittyen ketään meistä ei kuitenkaan ole syytä vapauttaa vastuusta.

Harri Järvinen

Jätä vastaus