torstai, 9 joulukuun, 2021
Vakiopalstat

Keilailu ja talous – tutut ja uudet haasteet!

Hei kaikki, oli hienoa, että lähes kahden vuoden arvokisatauon jälkeen saimme nähdä syyskuussa juniorien EM-kisojen toteutuvan. Aivan viime hetkiin asti oli kyseenalaista, voimmeko laittaa junioriemme pandemian repimälle maailmalle. Onneksi kaksi rokotusta saatiin myös juniori-ikäisille viime hetkellä aikaiseksi ja saimme palkkioksi loistavasti menneet kisat. Kahdeksan EM-mitalia kymmenestä lajista on mahtava suoritus, jonka kruunasi Peppi Konsterin All Eventin
Euroopan mestaruus. On myös mahtavaa, että kaikilla junioreillamme oli tuliaisenaan ainakin yksi mitali.

Keilailuliittomme talous on erikoisessa tilanteessa. Vaikka arvokisatauon aikana sekä arvokisa- että muissa kuluissa tuli rahaa nyt säästöön, niin vähänkään pidemmällä katsottuna on isoja pilviä ilmassa.

Olen jo ennen koronaa kertonut teille, että jäsenhankinta on meidän keskeinen tavoitteemme, jonka strategian toteutus keskeytyi ikävästi koronaan. Pandemiasta on useimmissa sisälajeissa seurannut jäsenkatastofi – Olympiakomitean Suomi-Sport-ohjelmaa käyttäneiden lajiliittojen lisenssit vähenivät jopa 41 % vuodessa! Samoin saimme tiedon, että Yhdysvaltojen Keilailuliiton USBC:n lisenssit putosivat 42 % vuodessa, kun keilahallit menivät kiinni. Tässä mielessä oma tuloksemme, jossa jäseniemme määrä laski kahtena koronavuotena molempina noin 7 %, on jopa onnistunut. Tästä kiitos lienee, että yhdessä keilaajien ja keilahallien kanssa pystyimme kuitenkin joka puolella Suomea pitämään keilahallit ja kilpailut pääosin käynnissä toukokuun 2020 jälkeen. Huomatkaa, että jo ennen koronaa jäsenmäärämme putosi useina edellisinä vuosina jo noin 5 % vuodessa. Joka tapauksessa jäsenkato on siis edelleen jatkunut ja tämä trendi pitää saada kääntymään uusien jäsenien avulla.

Myös toinen taloudellinen päätulovirtamme, valtion lajiliittotuet, ovat laskemassa Veikkauksen raha-automaattitulojen pudottua rajusti. Yksi arvio on, että valtion ja Olympiakomitean tuki laskisi 2022 noin 10 % eli rahaksi muutettuna luokkaa 30000–35000 euroa. Koska Keilailuliiton tulonmuodostus koostuu pääosin juuri näistä kahdesta osasta: jäsenmaksuista (2/3) ja valtion/olympiakomitean tuesta (1/3), tilanne on huolestuttava.

Lisäksi, vaikka säästämmekin jatkossakin rahaa muun muassa lisääntyneinä etäpalavereina, niin suurin yksittäinen kuluerämme, eli arvokisat, tulevat lisääntymään. Tällä hetkellä IBF:n uusin kalenteri kertoo, että meillä on tulevaisuudessa kahden vuoden syklin sijaan joka vuosi miesten, naisten ja juniorien MM-kisat tai joukkue MM-kisat. Vaikka pelaajamäärä putoaisikin samalla kuudesta neljään, MM-kulut kasvavat vuosittain arviolta jopa 35 %. Kun tähän lisätään EM-kisat ja muut arvokisat, meidän tulee huolella miettiä. mihin kaikkeen voimme jatkossa osallistua, jotta arvokisakulut pysyvät kurissa. Olympiakomitean tukien ja lajin imagon takia on kuitenkin mielestäni välttämätöntä, että tärkeimpiin arvokisoihin mennään jatkossakin mukaan.

Meillä on nyt juuri tänä syksynä 2021 tuhannen taalan paikka saada koronan jälkeen palaavat liikkujat valitsemaan keilailun seuraavaksi uudeksi harrastuksekseen. Liittomme tekeekin nyt useitakin eri markkinointikampanjoita erityisesti somessa tätä varten. Toivoinkin, että myös mahdollisimman moni teistä muistuttaa kaveriaan aloittamaan keilailun ja osallistumaan vaikkapa keilakouluun, joita järjestetään kymmeniä tänä syksynä eri puolella Suomea. Uudet keilaajat ovat paras tapa pitää se lähikeilahallisi jatkossakin pystyssä ja rakkaan lajimme kulut yleensäkin hallinnassa.

keilaterveisin,

Olli Hossi,
puheenjohtaja
Suomen Keilailuliitto

 

 

Leave a Response