tiistai, 31 maaliskuun, 2020
Vakiopalstat

Hyvää on hyvä nostaa

15lukukertaa

Olen kirjoittanut keilailusta erilaisiin julkaisuihin kohtuullisen säännöllisesti vuodesta 1984 alkaen. Hyvin usein etenkin mielipidekirjoituksissa otetaan kantaa johonkin koettuun epäkohtaan ja esitetään tilanteeseen parannuksia. Tämähän on yleinen malli, kun lukee mediasta pääkirjoituksia, kolumneja, blogeja ja muita kantaa ottavia tekstejä.

Epäkohtien nostamisen ohella lähes yhtä tärkeää on tuoda esille myös myönteisiä asioita.

Itse olen nostanut esille vuosien saatossa muun muassa keilailun tasoitus-, kilpailu- ja luokitusjärjestelmiin sekä hallintorakenteisiin liittyviä ongelmia. Yleisemmin liikuntaan liittyen olen intoillut esimerkiksi rahanjaosta ja erilaisesta epäeettisestä toiminnasta. Epäkohtien, ongelmien, väärinkäytösten tuominen rakentavalla tavalla esille on edellytys sille, että asiat kehittyvät parempaan suuntaan. Tai ainakin se antaa paremmalle huomiselle mahdollisuuden.

Epäkohtien nostamisen ohella lähes yhtä tärkeää on tuoda esille myös myönteisiä asioita. Ei kukaan halua olla mukana toiminnassa, josta puhutaan ja kirjoitetaan vain negatiiviseen, ongelmakeskeiseen sävyyn. Välillä – ja vähän useammankin – tarvitaan myös hehkutusta, eväitä motivaatiolle olla toiminnassa mukana.

Tässä ja nyt voisin hehkuttaa Suomen arvokisamenestyksestä keilailussa. Sitä meillä riittää ja sitä sopii aina mainostaa. Tilastofaktaa löytyy Suomen Urheilumuseon tietopalvelun ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn yläpitämästä nettiseurannasta (https://www.urheilututkimukset.fi/web/menestysseuranta), johon on kirjattu kaikkien lajien mitalisaaliit EM- ja MM-kisoista sekä Olympialaisista.

Vuosina 2005 – 2019 Suomen miehet ja naiset ovat saaneet yhteensä 65 EM- ja MM-mitalia alkaen miesten Moskovan valloituksesta ja päätyen viime vuoden Sanna Pasasen MM-masters-pronssiin sekä Niko Oksasen ja Tomas Käyhkön EM-parihopeaan. Vuoden 2005 EM-kisoissa Suomen menestys hakee vertaistaan, sillä mitaleja tuli kaikkiaan kymmenen, joista kuusi kultaista. Petri Mannonen otti masters-kullan ja Petteri Salonen allevents-kullan.

Mainittuina vuosina eniten arvokisamitaleja ovat kahmineet Osku Palermaa (23), Petteri Salonen (21) ja Kimmo Lehtonen (14). Naisista ykköskaataja on ollut Krista Pöllänen kahdeksalla mitalillaan.

Pahoittelen, jos olen laskenut väärin… Urheilumuseon ja KIHUn tilastossa ovat mukana vain niin sanotut aikuisten kisat, ei esimerkiksi eri ikäluokkien tai muiden ryhmien arvokisoja. Ne mukaan lukien Suomen keilailun mitalitili nousisi ymmärrykseni mukaan yli kahdensadan.

Verrattuna muihin urheilulajeihin keilailun ei tarvitse hävetä menestystään, päinvastoin. Vai mitä mietitte vaikkapa seuraavien lajien mitalimääristä: uinti 31, taitoluistelu 27, jääkiekko 18, salibandy 16, yleisurheilu 14, ampumahiihto (lue: Kaisa Mäkäräinen) 10, golf 7 ja jalkapallo 0.Toki urheilulajien keskinäinen vertailu on ontuvaa, koska arvokisoja järjestetään eri rytmillä eri lajeissa, lajien sisällä on eri määrä ”alalajeja” ja niin edelleen.

Esimerkiksi vertailun vaikeudesta voi ottaa lajia väheksymättä ammunnan, joka mainittuina vuosina on saavuttanut peräti 629 arvokisamitalia, kuten EM-joukkuepronssia vuonna 2014 ilmakiväärillä liikkuvaan maaliin. Ja tietenkin muistatte vuonna 2018 Sipoossa pidetyt siluettiammunnan MM-kisat, joista Suomi otti yhteensä 33 mitalia.
xxx
Kiitän nöyrästi koko keilailuyhteisöä minulle suodusta Suomen Keilailuliiton kunniapuheenjohtajuudesta. Haluan olla luottamuksenne arvoinen.

Harri Järvinen

Jätä vastaus