maanantai, 1 kesäkuun, 2020
ParaChallenge -haastekilpailun myötä Tuija Näsilä (kesk.) pääsi osallistumaan Brunswick Ballmaster Openin radoille.
Haastattelutkansi

Seitsemän MM-kullan Tuija

288lukukertaa

Tuija Näsilä löysi tiensä keilailun pariin 1990-luvun alussa – pitkä ura on tuonut palkintokaappiin jo seitsemän maailmanmestaruutta

Tuija Näsilä on saavuttanut keilailu-urallaan paljon. MM-mitaleita löytyy peräti 12 kappaletta, joista seitsemän kultaisia. EM-tasolla hän on päässyt palkintokorokkeelle kuusi kertaa.

Huikea menestys ei ole tullut helpolla, ja Näsilä saa tehdä keilojen kaatamiseen paljon töitä, sillä hänen näkökenttänsä on selvästi rajoittunut. Näkövammaisten arvokisoissa, joissa Näsilä on menestystä niittänyt, keilaajat luokitellaan näkökyvyn mukaan kolmeen luokkaan: B1, B2 ja B3. Näsilä keilaa B2-luokassa, eli syvästi heikkonäköisten luokassa.

Sittemmin Näsilä on kiertänyt maailmaa urakalla ja arvokisoja on kertynyt lähestulkoon jokaisella mantereella

– B1 on täysin sokea, eikä näe mitään tai jos jotain, niin korkeintaan valoa. Arvokisoissa ja SM-kisoissa heiltä vaaditaan näkösuoja, esimerkiksi tummat lasit. Kotimaan cupissamme ei ole samaa pakkoa, sillä siellä keilaa myös näkeviä, eri vammaluokista tosin, Näsilä kertoo.

– B2-luokan keilaajalla näkökenttä on kapea, tai sitä saattaa olla hieman siellä täällä. Se riippuu myös hieman näkövamman laadusta. Perustan itse keilaamiseni radan lähtömerkkeihin. Radan merkkejä tai keiloja puolestaan en näe, mutta rännit erottuvat tummempina. Jonkun pitää siis aina kertoa minulle pystyssä olevat keilat.

Keilakerhon kautta maajoukkueeseen

54-vuotiaan Näsilän näkökyky heikkeni nopeasti 1990-luvun alussa. Näkömuutosten taustalla on diabeteksesta johtuva diabeettinen retinopatia, eli silmän verkkokalvosairaus.

– Minulla on vasemmassa silmässä vielä jonkin verran näkökykyä. Näkökenttäni on kapea ja aika samea ja silmiäni on operoitu useampaankin kertaan. Tutuissa paikoissa pystyn liikkumaan hyvin, mutta uusissa paikoissa on todella vaikeaa. Saan kuitenkin kotihommat ja ruoanlaitot hoideltua itsekseni hyvin.

Liikkuminen ja urheilu olivat Vantaalla asuvalle Näsilälle jo nuoruudessa tärkeitä. Yleisurheilu ja hiihto olivat mieluisia ja myös telinevoimistelu oli rakas laji. Niitä hän seuraa myös yhä aktiivisesti. Keilailun pariin hän löysi vuonna 1994 kuultuaan näkövammaisille suunnatusta vuorosta.

ParaChallenge -haastekilpailun myötä Tuija Näsilä (kesk.) pääsi osallistumaan Brunswick Ballmaster Openin radoille.

– Menin Helsingin ja Uudenmaan näkövammaisten keilakerhon tunnille, jota järjestettiin Helsinginkadun urheilutalolla kerran viikossa. Lähdin mukaan toimintaan, ja sille tielle myös jäin, Näsilä muistelee.

Ensimmäiset SM-kilpailut olivat vuorossa Tampereella vuonna 1996. Tuolloin Näsilällä oli vielä käytössään vain yksi pallo, mutta keilat kaatuivat reippaasti. 217 pisteen ennätyssarja syntyi samoissa kisoissa. Maajoukkuetoimintaan hän pääsi mukaan 2000-luvun alussa, ja tuolloin alkoi myös panostus välineisiin ja ahkerampaan harjoitteluun.

Ensimmäiset näkövammaisten arvokisat järjestettiin Helsingissä vuonna 2002, kun vuorossa olivat MM-kisat.

– Se oli uusi kokemus meille kaikille, sillä ne olivat ensimmäiset MM-kisat lajiaan. Heitin silloin vielä B3-luokassa ja nappasin heti ensimmäisen henkilökohtaisen maailmanmestaruuteni, Näsilä mainitsee.

Sittemmin Näsilä on kiertänyt maailmaa urakalla ja arvokisoja on kertynyt lähestulkoon jokaisella mantereella. Kokenut keilaaja luettelee helposti ulkomuistista eri vuosilukuja ja kisamuistojaan.

Muutaman menestyshetken hän nostaa erityisesti esille.

– 2002 MM-kisojen lisäksi vuoden 2007 MM-kisat Australiassa olivat loistokkaat, kun tuloksena oli singlekulta, All Events -kulta ja triokulta. Vuonna 2011 Malesian Kuala Lumpurissa saavutin All Events -kullan lisäksi parikultaa ja joukkuepronssia. 2015 IBSA Maailmankisoissa Etelä-Korean Soulissa sijoituin singlessä hopealle.

Keilailu elämän henkireikänä

Seuraavat arvokisat eivät ole vielä tiedossa, mutta myös kotimaan kamaralla piisaa tekemistä. Näsilä osallistui tammikuussa Talissa ensimmäistä kertaa järjestettyyn Brunswick Ballmaster ParaChallenge -haastekilpailuun, joka oli suunnattu liikuntavammaisille, kehitysvammaisille, näkövammaisille, elinsiirron saaneille sekä kuuroille.

Lisäksi hän kiertää säännöllisesti näkö-, kehitys– ja liikuntavammaisille suunnattua kansallista Para-Keilacupia ja pitää arjessa kuntoaan yllä monipuolisen liikunnan avulla. Näsilä vierailee säännöllisesti myös Jyväskylän keilahallilla harjoittelemassa. Siellä hän tapaa usein Niko Humalalammen, joka auttaa valmennuksessa ja välineasioissa.

Keilailu on vahvasti läsnä myös ratojen ulkopuolella, sillä Näsilä on pitänyt jo pitkään yhtä Jämsänkoskella asuvan miesystävänsä Petri Mäkivirran kanssa, joka keilaa myös näkövammaisten maajoukkueessa. Humalalampi on toiminut Petrin henkilökohtaisena valmentajana jo kauemman aikaa.

– Talin tapahtumassa oli paljon yleisöä paikalla. Oli hienoa päästä henkilökohtaisesti tapaamaan meitä kisan aikana avustaneita maailman huippukeilaajia ulkomailta ja Suomesta.

Näsilä on ollut pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä näkövamman takia.

– Yritän pitää itseni siinä kunnossa, jotta pystyn harrastamaan. Luonnossa liikkuminen on sydäntä lähellä, mutta keilailu on se eniten aikaa vievä harraste. Näkökykyni tila ei parane, vaan heikkenee hiljalleen, mutta on se nyt suhteellisen stabiilina pysynyt. Onhan se haastavaa ja joskus pohdin, millaista se olisikaan keilata, jos näkisi kunnolla, Näsilä tuumaa.

Teksti: Markus Viljanen
Kuvat: Henri Havusela

Jätä vastaus