maanantai, elokuu 2, 2021
Haastattelutkansi

Poikkeusarki loi Niko Oksaselle mahdollisuuden elämänmuutokseen

Mennyt vuosi on ollut monella tavalla poikkeuksellinen – toisille enemmän pahassa, joillekin ajoittain myös hyvässä. Niko Oksaselle uudenlainen arki toi mahdollisuuksia, sillä viikkoihin tuli lisää aikaa, jonka hän päätti käyttää hyväksi.

– Koronatilanteen kautta tuli kesän paikkeilla hyvä sauma keskittyä enemmän fysiikkapuolen parantamiseen, kun aikaa on ollut enemmän vain itselleen. Olen treenannut nyt jo pitemmän aikaa enemmän kuin aiempina vuosina ja yhteydenpito fysiikkavalmentajan kanssa on ollut säännöllisempää. Treenasin aiemmin muutaman kerran viikossa, mutta nykyään siihen menee 5-6 kertaa. Tekeminen on muuttunut muutenkin ammattimaisemmaksi, Oksanen kertoo.

– Paikallaan oleminen ei toimi omalla kohdallani, joten oli vain hyvä, että sain jotain tekemistä, mihin sai purettua energiaa. On toki niitäkin päiviä, kun aamulla ei jaksaisi lähteä kuntosalille, mutta se palkitsee aina myöhemmin. Voimaharjoittelua on kolmesta neljään kertaa viikossa ja aerobista treeniä, kuten lenkkeilyä ja kuntopyörän polkemista, on pari kertaa viikkoon.

Oman kehon hyvinvointi on huippukeilaajalle tärkeää

Keilailu, kuten moni muukin laji, vaatii omanlaistaan osaamista ja ominaisuuksia. Pitkät pelipäivät kuormittavat kroppaa, eivätkä painavilla palloilla tehtävät lukuisat toistot suju vuodesta toiseen ilman haittapuolia, mikäli kehonhuolto on puutteellista.

Suomen maajoukkueryhmien fyysisestä valmennuksesta ja ravintopuolesta vastaava Jaana Puhakka näkee keilailussa muun muassa oikeanlaisen lihastasapainon ja kestävyyskunnon tärkeinä osa-alueina.

– Keilailu on toispuoleinen laji, joka kuormittaa kehoa epätasaisesti. Keilailusuorituksessa painopiste jakaantuu epätasaisesti painavasta välineestä johtuen. Lisäksi suorituksessa tulee paljon vartalon kiertoa lannerankaan ja ylävartaloon. Kuormittuvia kehon osa-alueita ovat lihastasapainon kannalta alaraajat, lantionseudun lihakset sekä ehkä tärkeimpänä kaiken voiman keskus eli keskivartalo. Myös selkä joutuu keilailusuorituksessa koville.

– Kestävyyskuntoa tarvitaan, jotta keilaaja jaksaa tehdä keskittyneesti pitkiä ja valtavasti henkistä kapasiteettia vaativia kilpailusuorituksia. Liikkuvuuden harjoittaminen on myös tärkeää, jotta liikeradat pysyisivät puhtaina ja taloudellisina sekä nivelten kuormitus vähäisenä. Fyysinen harjoittelu sekä kehonhuolto vähentävät myös loukkaantumisriskiä ja rasitustilojen syntymistä, Puhakka lisää.

Oksanen oli etsinyt pitkään hyvää aikaväliä muutoksen aloittamiseen. Hektisiä kisareissuja oli kaudesta toiseen, joiden ohessa tuli useimmiten syötyä mitä milloinkin tarjolla oli. Nyt hän on tehnyt fysiikkatreenin lisäksi ryhtiliikkeen myös ruokailuun.

Oksanen toteaa, ettei ole huomannut tekemiensä muutosten ansiosta “älyttömän isoja vaikutuksia”, mutta parannuksia hieman siellä ja täällä.

– Muutokset ruokavalioon olivat aika isoja. Olen yrittänyt panostaa säännöllisempään ruokailurytmiin ja pienempiin annoskokoihin. Turvaudun nykyään enemmän omiin eväisiin.

Puhakka toteaa ravitsemuksen olevan tärkeässä osassa urheilijan kokonaisvaltaista hyvinvointia.

– Sen merkitystä ei sovi unohtaa myös tarkkuuslajissa. Ravitsemukseen voisi kiinnittää enemmänkin huomiota, sillä siinä annetaan turhaa tasoitusta muille. Huonosta syömisestä johtuva puutteellinen energiataso heijastuu suoraan kilpailusuoritukseen.

Pitkäjänteinen työ tuottaa tulosta

“Pitkäjänteinen työ on alkanut tuottaa tulosta”, sanoo kuntosalilla paljon nykyisin viihtyvä Oksanen.

Oksanen toteaa, ettei ole huomannut tekemiensä muutosten ansiosta “älyttömän isoja vaikutuksia”, mutta parannuksia hieman siellä ja täällä. Alkukauden tuloksiin hän ei ollut vielä tyytyväinen, mutta tekeminen menee koko ajan parempaan suuntaan.

– Klisee se on, että olen jaksanut paremmin, mutta se pitää myös paikkansa. Keskittyminen pysyy myös kasassa paremmin. Olen tehnyt asioiden eteen paljon töitä, joten koen nyt enemmän myös ansaitsevani palkinnot.

– Kroppa muuttui, mikä näkyi alkukauden keilailussa, kun heitossa oli vielä enemmän hakemista. Pitkäjänteinen työ on alkanut kuitenkin tuottaa tulosta. Elän voitoista ja sellainen isompi voitto antaa vielä odottaa itseään. Tämän syksyn SM-kisoissa olin ensimmäisenä ulkona mitalipeleistä, ja se jäi vähän hampaankoloon, Oksanen sanoo.

Puhakka on tuntenut Oksasen jo useamman vuoden ajan, ja he ovat käyneet yhdessä keskusteluita muun muassa juuri fysiikkapuolen asioista. Oksasen työmoraali ja menestys ilahduttavat kokenutta Puhakkaa, joka on itsekin entinen huippukeilaaja.

Tiedän, että olen nyt paljon paremmassa fyysisessä kunnossa kuin tuolloin.

– On hienoa huomata, että Niko löysi urheiluakatemian tuen kautta kimmokkeen lähteä panostamaan fysiikkaan. Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työn tekeminen näkyy nyt ja uskon tästä olevan hänelle valtavasti etua keilaajana.

22-vuotias Oksanen teki läpimurtonsa kansalliselle ja samalla kansainväliselle huipulle vuonna 2017. Kyseinen vuosi toi mitalikaappiin muun muassa neljä mitalia junioreiden EM-kisoista, miesten henkilökohtaisen Suomen mestaruuden sekä pari- ja triopronssia miesten MM-kisoista.

– Silloin onnistui käytännössä kaikki. Tiedän, että olen nyt paljon paremmassa fyysisessä kunnossa kuin tuolloin. Jos jo silloin tuollainen menestys on ollut mahdollista, niin jotain vastaavaa voi odottaa myös tulevaisuudessa. Pyöritän Pro Shopia Kouvolassa, mutta sen lisäksi ei ole muita opiskelu- tai työkuvioita, joten käytännössä puoliammattilaisena tässä mennään. Haluan laittaa kaiken likoon keilailuun, enkä poissulje ammattilaisuutta tulevaisuudessa.

– Jos ei pärjää kisoissa, niin ei tarvitse hirveästi sitten reissatakaan niiden perässä. Kisapalkinnot tulevat aina todellakin tarpeeseen, sillä sponsoreita ei ole vielä niin montaa kertynyt. Pitää vain jaksaa uskoa omaan tekemiseen, Oksanen linjaa.

Teksti: Markus Viljanen
Kuvat: Henri Havusela/Niko Oksanen

Leave a Response