tiistai, joulukuu 10, 2019
Haastattelut

Perhe on tukenut, mutta myös uhrannut paljon

385lukukertaa

Mika Koivuniemen Leena-vaimo kertoo, että perhe tarvitsi paljon sisua muuttaessaan Yhdysvaltoihin. Tyttäret puolestaan ovat varttuneet Yhdysvalloissa Mikan kultavuosien aikana.

Leenalla ja Mikalla on pitkä yhteinen historia, sillä he tapasivat toisensa jo vuonna 1989. Arvata sopii, että he löysivät toisensa keilahallilla Hyvinkäällä.

– Sukulaismies oli kutsunut minut kahville töiden jälkeen illalla, ja siellähän velikullat Mika ja Tomppa olivat keilaamassa, Leena muistelee.

Perhe arvostaa Mika Koivuniemen saavutuksia keilailun parissa. Isän voitot ovat koko perheen voittoja.

Hän kertoo, että totuttelu Yhdysvalloissa elämiseen vei aikansa. Muutto oli sekä Mikalle että Leenalle hyppy tuntemattomaan.

– Jälkeenpäin ajateltuna hullujahan me olimme. Myimme Suomessa kaiken ja lähdimme. Aika huimaa, mutta ei pelätty mitään ja sisua oli matkassa yllin kyllin.

Mika on pitänyt huolen perheen taloudellisesta tilanteesta, kun taas Leena on tehnyt ison työn pitäessään kotiasiat kunnossa aviomiehen ollessa paljon reissussa.

– Lapset ja koti olivat minun harteilla. Se oli tiedossa jo Suomesta lähdettäessä. En voinut koskaan fysioterapeutin ammattia täällä Jenkeissä harjoittaa. Se toi minulle haasteita työelämässä täällä.

Ei pidä kuitenkaan luoda käsitystä siitä, etteikö perhe olisi ollut täysillä mukana Mikan elämässä.

– Olimme mukana perheenä niin paljon, kun vain pystyimme. Lapset tottuivat matkustamaan vauvasta alkaen paljon.

Leena on aina ollut ylpeä miehensä keilailu-urasta.

– Kisojen katsominen on ollut jännittävää ja sydämen tykytyksiltä ei ole säästytty. Olen elänyt täysillä aina mukana ja ymmärsin aikoinani pelistä ja palloista paljon. En ollut kisoissa pelkästään katsojana, vaan auttamassa häntä sekä radoilla että muutenkin henkisesti ja fysioterapeutin ominaisuudessa.

Mikan uran seuraaminen on tuonut perheelle myös makeita muistoja. Perhe oli muun muassa viettämässä nuorimman tyttären Lidian kolmevuotissyntymäpäiviä, kun samaan aikaan isä keilasi TV:ssä PBA-kiertueella 300 pisteen sarjan ja voitti kyseisen kilpailun.

Leenalla on selvä näkemys siitä, miksi juuri Mika pärjäsi niin hyvin Yhdysvalloissa.

– Mika on osannut olla tarpeeksi vahva radoilla, eikä kumarrellut ketään. Pehmot ja kiltit ei siinä maailmassa valitettavasti pärjää.

Valinta Hall of Fameen on vaimollekin suuri asia.

– Kyllähän tämä koko perheen voitolta tuntuu. Paljon on perheenä Mikan keilaamiseen uhrattu ja tehty asioita Mikan keilaamisen ehdoilla. Ei tarvitse kiikkustuolissa miettiä, että olisikohan se ollut mahdollista pärjätä siellä PBA-kiertueella Amerikassa.

Myös äidille Tuula Koivuniemelle Mikan valinta kunniagalleriaan oli iso ylpeyden aihe.

– Se oli aivan sykähdyttävä tunne, kun Leena soitti ja kertoi valinnasta. Onnittelin Mikaa viimeisen keilailu-uran tavoitteen saavuttamisesta. Hän vastasi, että kyllä tämä olikin suurin asia, mistä hän oli haaveillut, Tuula kertoo.

”Loistava isä”

Samoilla linjoilla ovat tyttäret Ida-Sofia, 25, ja juuri 18 vuotta täyttänyt Lidia.

– On ollut mieletöntä seurata isän parhaita, mutta myös niitä heikoimpia hetkiä keilailu-uralla. Olemme aina olleet perheenä niissä tapahtumissa mukana. Hänen voittonsa ovat meidän koko perheen saavutuksia. Lapsena oli hauskaa, kun isä oli hyvin tunnettu yhteisössämme täällä, kertoo Ida-Sofia.

Perheen esikoinen kertoo viettävänsä paljon aikaa isänsä kanssa silloin, kun yhteistä aikaa on.

– Mika on loistava isä. Se, että hän on matkustanut paljon, on vain sellainen asia, johon olen aina tottunut. Onneksi olemme matkustaneet paljon hänen kilpailuissaan ja olen kiitollinen niistä kokemuksista lapsena. Sen lisäksi meillä on loistava äiti, joka on huolehtinut meistä isän ollessa poissa.

Tyttäristä nuorempi Lidia tottui jo pienenä katsomaan isänsä edesottamuksia TV:n välityksellä.

– Lapsena katsoin aina isän kilpailut telkkarista ja se oli asia, mitä oli hauska mainostaa kavereille. Koimme sen kaiken perheenä ja ne ovat asioita, jotka tulen aina muistamaan.

Tyttäret kehuvat myös kilpaa isän kokin taitoja.

– On aina hienoa, kun hän tulee kotiin ja tietää saavansa parasta ruokaa, Lidia kertoo.

kuva: Leena Koivuniemi

Jätä vastaus