tiistai, 26 toukokuun, 2020
Haastattelut

Harri Järvisestä SKL:n kunniapuheenjohtaja

60lukukertaa
– Hyviä muistoja on paljon. Ehkä tärkein niistä on se, että sain olla tekemissä hienojen ihmisten kanssa, Harri Järvinen kommentoi tuntemuksiaan vuosien varrelta.

Suomen Keilailuliiton liittovaltuusto nimesi vuodenvaihteessa SKL:n kunniapuheenjohtajaksi Harri Järvisen.

Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan, ja Harri Järvinen on kolmas kunnianosoituksen saanut puheenjohtaja.

Järvinen toimi lähes kymmenen vuotta SKL:n puheenjohtajana vuodesta 2008 vuoden 2016 loppuun. Hänen puheenjohtajakaudellaan muun muassa liiton talous onnistuttiin saamaan vakaalle pohjalle, minkä lisäksi esimerkiksi maajoukkuevalmennusta kehitettiin vahvasti nykyiseen suuntaansa.

Mitkä olivat ensimmäiset tuntemukset, kun kuulit valinnastasi kunniapuheenjohtajaksi?

– Tieto veti nöyräksi, ei vähiten sen vuoksi, että SKL:n yli 80-vuotisessa historiassa olen vasta kolmas kunniapuheenjohtaja. Ensimmäinen oli monella tapaa koko SKL:n luonut Kauko Ahlström ja toinen värikkäänä persoonana tunnettu Sampsa Ahokas.

– Tietenkin tunsin myös kiitollisuutta, että pitkä urani keilailussa ja erityisesti keilailun järjestötyössä sai tällaisen harvinaisen kunnianosoituksen. SKL:n kunniapuheenjohtajaksi voidaan tietenkin valita vain liiton puheenjohtajana toiminut, mutta jotenkin haluan itse nähdä tämän myös koko pitkän järjestöurani työn tuloksena, sillä eihän SKL:n puheenjohtajaksi ketään niin sanotusti pystymetsästä valita. Toki teoriassa, mutta tuskin käytännössä.

– Keilailun aloitin vuonna 1973 ja ensimmäisen järjestötehtäväni otin vastaan heti 18 vuotta täytettyäni vuonna 1976. Hommana oli oman keilaseuran sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävät. Siitä lähtien keilailun erilaisia järjestötehtäviä on riittänyt aina puheenjohtajakauteni loppuun asti eli vuoden 2016 loppuun.

Entä mitä nimitys sinulle merkitsee?

– Päällimmäisenä on ajatus siitä, että haluan olla valintani, minulle suodun kunnian arvoinen kaikissa tilanteissa. Sääntöjen mukaan kunniapuheenjohtaja kutsutaan läsnä- ja puheoikeudella SKL:n liitto- ja valtuustokokouksiin, joten konkretian tasolla se merkitsee muutamaa kokousta vuosittain.

Toimit SKL:n puheenjohtajana lähes kymmenen vuotta. Mitkä ovat lämpimimpiä muistoja näiltä vuosilta?

– Hyviä muistoja on paljon. Ehkä tärkein niistä on se, että sain olla tekemissä hienojen ihmisten – ensisijassa keilaajien – kanssa. Yhdessä veimme keilailun asiaa eteenpäin. Kumppaneiden lista on pitkä: järjestökollegat hallituksessa, valtuustossa, valiokunnissa, jäsenliitoissa ja seuroissa, liiton palkattu henkilöstö, edustuskeilaajamme, hallien pyörittäjät ja ihan tavalliset keilaajat, jotka ovat toiminnan pystyssä pitävä selkäranka, median edustajat, yhteistyökumppanit lähempänä ja kauempana ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa, vaikka kuinka pitkään, mutta oleellista on siis ollut ympärillä olleet ihmiset.

– Toinen ilahduttava asia on ollut suomalaisten keilaajien menestys, jota on riittänyt niin ennen minua kuin minun jälkeeni. Laskujeni mukaan omalla puheenjohtajakaudellani suomalaiset huippukeilaajat saivat noin sata arvokisamitalia. Jokainen mitali tuntui tietenkin hyvältä – ja tuntuu edelleen, kun niitä tasaiseen tahtiin tulee. Puheenjohtajakauteeni mahtuu myös harvinainen maailmanmestaruus, jonka Suomen miehet saavuttivat joukkuekisassa vuonna 2013 USA:ssa.

Ja mitkä olivat suurimpia haasteita tuona aikana?

– Yllätys ei liene, että vastaukseni on jäsenmäärän laskun kääntäminen nousuun. Alamäki alkoi 1990-luvun lamasta ja on jatkunut siitä lähtien tähän päivään saakka.

Ote SKL:n säännöistä: ”Suomen Keilailuliiton liittovaltuusto voi halutessaan kutsua SKL:n kunniapuheenjohtajaksi henkilön, jonka ansiot liittohallituksen puheenjohtajana vuosien saatossa ovat osoittautuneet suomalaisen keilailun kehittämisessä niin ansiokkaiksi ja pysyviksi, että hän liittovaltuuston mielestä em. kunnian ansaitsee.”

Mitkä olivat oman näkemyksesi mukaan näitä ansioita, joiden ansiosta sinulle myönnettiin kunniapuheenjohtajuus?

– Omia ansioita on aina vaikea lähteä ruotimaan, ja onneksi ne ovatkin valitsijoiden kontolla. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että kun minut valittiin puheenjohtajaksi vuonna 2008, SKL oli aika lailla vereslihalla, koska henkilökemiat eivät olleet johtotasolla parhaat mahdolliset. Minut haluttiin nähdä henkilönä, joka pystyy kokoamaan rivit, ja omasta mielestäni näin onnistuin tekemäänkin. Lisäksi halusin puheenjohtajana pitää huolen siitä, että liiton talous pysyy kunnossa, vaikka jäsenmäärä jatkuvasti laski. Näinkin tapahtui, ja tietty tästä kuuluu kiitos myös liiton koko päättäjäorganisaatiolle ja liiton toimistolle.

– Ehkä vielä voisi mainita sen, että puheenjohtajakaudellani Suomessa järjestettiin kolmet kansainväliset arvokilpailut, jotka kaikki onnistuivat hyvin niin urheilullisesti kuin taloudellisesti.

Ylijäämää voitiin jakaa muun muassa nuorten keilaajien ohjaukseen ja valmennukseen. Toki kauteni aikana tehtiin paljon lajia eteenpäin vievää, uudistettiin muun muassa SKL:n kilpailutoimintaa, sääntöjä, hallintoa, jäsenyyttä ja taloutta.

– Omalla persoonallanikin on voinut olla merkitystä. Olen halunnut olla kuunteleva, yhteisiä ratkaisuja hakeva ja helposti lähestyttävä puheenjohtaja. Toivon mukaan mahdollisimman moni on voinut jakaa tämän subjektiivisen arvioni itsestäni. Mutta toki on niinkin, ettei yhtään päätöstä ole jäänyt tekemättä.

Kun näkemykset ja perustelut kulloiseenkin asiaan on kuultu ja saatu, puheenjohtajan tehtävä on viedä asia päätökseen.

Minkälaisia kiitoksia haluaisit jakaa ja minkälaisia terveisiä haluaisit lähettää keilailukentälle?

– Haluan kiittää koko keilailuyhteisöä siitä, että olen tuellanne saanut hoitaa erilaisia luottamustehtäviä lajimme parissa lähes 45 vuoden ajan. Haluan kiittää myös niistä monista hienoista hetkistä, joita olen itse saanut kokea kanssanne niin radoilla, katsomoissa kuin kahvioissa. Ja erityisesti tahdon kiittää niitä ihmisiä, jotka haluavat viedä keilailua omista asemistaan ja lähtökohdistaan edelleen kohti parempaa tulevaisuutta.

– Keilailukentille sellaiset terveiset, että siellä nähdään.

Jätä vastaus