maanantai, kesäkuu 17, 2019
Haastattelut

Ballmaster Openin voittaneen Joonas Jehkisen viimeinen vuosi on ollut yhtä suurta muutosta

Palkinto isosta työstä. Halliyrittäjän töitä, keilailua ja perhearkea yhdistellyt Joonas Jehkinen juhli vaimonsa Marin ja tyttärensä kanssa Ballmaster Openin voittoa.
226lukukertaa

13. tammikuuta oli päivä, joka jäi Joonas Jehkisen muistiin ikuisesti. 32-vuotias Jehkinen kaatoi Singaporen Cherie Tanin Ballmaster Open -turnauksen finaaliottelussa lukemin 234-213.

Tunteet pääsivät valloilleen, kun kuopiolainen tuuletti villisti voittoaan.

– Tuo hetki oli yksi urani hienoimpia tunteita. Kotiyleisön kannustus tuntui siltä kuin he huutaisivat metrin päässä minusta. Finaalisarjan kymppiruudun ensimmäinen heitto tuntui heti kädestä irrotessa siltä, ettei siitä voi tulla muuta kuin kaato, Jehkinen kertaa ikumuistoista hetkeä.

Kaato kyseisestä heitosta myös syntyi ja Jehkinen saa täten nimensä Talin keilahallin seinään muistuttamaan hienosta voitosta.

– Ballmaster Open on niin vaikea kilpailu voittaa, eikä mahdollisuuksia kukaan saa montaa urallaan. Tämä voitto oli henkilökohtaisista kisoista urani ehdoton ykkönen.

Kokenut keilaaja piti päänsä kylmänä pitkän finaalipäivän käänteissä. Kropan jaksamisen suhteen urakka ei ollut kuitenkaan helpoimmasta päästä.

– Pystyin latautumaan koko päivän hyvin pelaamiseen, mutta olen keilannut tällä kaudella paljon normaalia vähemmän kisoja, joten fyysisesti päivä oli haastavampi. Jehkisen oikean jalan polvi oli temppuillut ennen kisaa.

– Pystyin kuitenkin heittämään turnauk­sen loppuun asti, mutta finaalin jälkeen en kävellyt muutamaan päivään. Polvesta poistettiin nestettä sitten vähän myöhemmin, Jehkinen avaa taustoja.

Jehkinen oli vapautuneen oloinen voitettuaan TV-finaalin.

Hyppy halliyrittäjäksi

Tässä vaiheessa kautta Jehkisellä on kasassa vajaat 300 kilpailusarjaa, joten tahti on tosiaankin ollut totuttua maltillisempi. Suuret muutokset elämässä ovat laittaneet arkea uuteen uskoon, eikä keilailu ole enää ollut joka hetkessä listan tärkein kohta.

Jehkinen lähti viime vuonna pyörittämään Kuopion keilahallia yhdessä pitkäaikaisten ystäviensä Tommi Poutiaisen ja Ville Laakkosen kanssa.

– Viimeiset viisi vuotta olin jo asiaa pohtinut, mutta tuumasin, ettei minulla olisi ehkä rahkeita siihen. Päätimme kuitenkin lopulta kysyä Saikon Hannulta, että lähtisikö hän hallia myymään. Olihan hän pyörittänyt hallin toimintaa jo vajaat 30 vuotta. Olen ajan kuluessa huomannut, että tämä keilahalliyrittäjyys on selvästi se oma alani.
Hän työskenteli aikaisemmin kylmäasentajana ja piti työstään, mutta se ei hänen omien sanojen mukaan ollut mikään unelma-ammatti.

Halliyrittäjän roolissa hommia riittää.

– Olemme rakentaneet omaa konseptiamme ja töitä on painettu hyvää tahtia. Olemme jakaneet hyvin osa-alueet, joita jokainen työstää. Meillä on myös hyvät työntekijät, jotka hallitsevat hienosti alan asiat. Oma keilailu on jäänyt nyt hieman vähemmälle, mutta pelivuosia on takana jo niin paljon, ettei tuntuma hetkessä katoa, Jehkinen kuvailee.

Arjen ja keilailun prioriteetit uusiksi

Tuore Ballmaster Openin voitto ei toki ole ainoa iso meriitti, jonka Jehkinen on ehtinyt urallaan saavuttaa. Mitalikaappia koristavat muun muassa kolme aikuisten MM-mitalia sekä peräti kuusi EM-mitalia. Junioreiden ja nuorten arvokisoista kertyi aikanaan yhteensä viisi mitalia.

Tällä hetkellä hän ei kuitenkaan omasta tahdostaan maajoukkueryhmään kuulu.

– Maajoukkueryhmään en nyt halua, ihan jo siitäkin syystä, etten pysty nyt täyttämään vaadittavia kriteereitä (harjoitus- ja kilpailumäärät). Arvokisoista ja maajoukkuepaikasta en toki kieltäydy, jos sellainen valinta tulee.

Mikäli nykyinen vire kohdallani säilyy kevääseen asti, niin olen käytettävissä, mikäli Jarmo Ahokas haluaa minut ensi kesän EM- joukkueeseen valita. Arvokisamitali on sellainen saavutus, jota arvostaa, sillä ei niitä ihan jokaiselta löydy, Jehkinen sanoo.

EM-kisoista Jehkiseltä löytyy henkilö-kohtainen mitali, vuoden 2012 kisojen All Events -kulta. MM-tasolta vastaava suoritus kuitenkin vielä toistaiseksi uupuu.

– Nuorena poikana jo totesin, että jonain päivänä olen maailmanmestari. Joukkuekultaa löytyy ja muutama parimitalikin, mutta henkilökohtainen mitali puuttuu. On se tietyllä tasolla unelma edelleenkin, mutta juuri nyt se ei ole mikään ykkösprioriteetti keilailussani.

Prioriteeteista puhuttaessa on selvää, mikä on tällä Jehkisen elämän ykkösasia. Keilailuyrittäjyys toi arkeen suuria muutoksia, mutta vielä suuremman muutoksen hän koki viime vuoden huhtikuussa, kun hänelle ja vaimo Marille syntyi tytär.

– Isäksi tuleminen varmasti rauhoittaa tietyllä tavalla, eikä keilailun ja menestyksen merkitys ole enää niin suuressa roolissa. Rauhoittumista minun pitäisi tosin opetella vieläkin lisää, etten olisi niin paljon menossa joka suuntaan. Ilman Marin ja muun perheen tukea tästä touhusta ei tulisi yhtään mitään.

– Jos ei olisi perhettä ollenkaan, niin lähtisi varmaan ajoittain ihan lapasesta, kun keilaisin ihan liikaa, Jehkinen hymähtää.

Teksti: Markus Viljanen
Kuvat: Henri Havusela

Jätä vastaus