maanantai, kesäkuu 17, 2019
Ajankohtaista

Yrjö Sarahete täyttää 90 vuotta

96lukukertaa

Yksi kaikkien aikojen suomalaisista keilailuvaikuttajista viettää 90-vuotispäiviään maaliskuun lopussa.

Yrjö ”George” Sarahete (s. 31.3.1929) toimi Kansainvälisessä Keilailuliitossa (FIQ) yli 30 vuotta työskennellen muun muassa liiton monivuotisena pääsihteerinä aina vuoteen 1997 asti.

Tämän lisäksi hän oli järjestämässä keilailun suurimpia kilpailuita ympäri maailman ja oli yksi merkittävimmistä eurooppalaisista keilailun suosion kehittämisessä.

Sarahete kuului myös 60-luvulta alkaen EM– ja MM-kilpailuiden järjestelytoimikuntiin.

Vuonna 2000 USA:n Keilailuliitto USBC valitsi Saraheten Hall of Fameen ”Salute to Champions”-kategoriaan toisena ei-amerikkalaisena.

Innokkaana vesipalloilijanakin tunnettu Sarahete keilasi myös itse edustaen yli 50 vuotta Helsingin Keilaajia, jonka puheenjohtajanakin hän oli noin kaksikymmentä vuotta.

Sarahete kertoo, että lähestyvien syntymäpäiväjuhlien alla vointi on hyvä.

– Mieli tekisi keilamaan mutta selkä ei anna periksi, hän kuitenkin huokaa.

Sarahete kertoo, ettei paljoa ole miettinyt tulevaa merkkipäivää.

– Perhe siitä puhuu paljon ja juhlia järjestävät, hän sanoo.

Päällimmäisenä mielessä ovat keilailu-uran kauniit vuodet ja monet ystävät.

– Näki paljon ja koki paljon. Vuoteen 1952 asti pelasin vesipalloa, mutta loukkaannuin, niin siinä vaiheessa keilailu tuli tilalle. Keilailu loppui sitten vuonna 2015. Monta palloa on tullut vieritettyä, eikä harmita, että otin keilapallon aikanaan kouraan. Niin paljon tullut sisältöä elämään sitä kautta.

Monta palloa on tullut vieritettyä, eikä harmita, että otin keilapallon aikanaan kouraan.

Sarahete toimi kansainvälisten tehtävien lisäksi myös muun muassa Helsingin Bowlingliiton (HBL) toiminnanjohtajana sekä monissa muissa luottotehtävissä suomalaisen keilailun hyväksi, joten ihmissuhteita on kertynyt paljon kotimaassa ja sen ulkopuolella.

– Lämpimimmät muistot liittyvät ystäviin. Sain eri-ikäisiä ystäviä ja vieläkin on ulkomaillakin pari ihmistä, keiden kanssa olemme kirjeenvaihtokavereina, vaikka eläkeläisiä olemme.

– Ikävä kyllä määrä rupeaa vähenemään. Viikoittain on sellaisia ihmisiä, joita muistelen. Moni on lähtenyt jo muualle keilaamaan, mutta moni on vielä hengissäkin. Heitä on kiva tavata. Se lämmittää, kun nämä ihmiset tulevat hallilla laittamaan käden olkapäälle ja kysyvät, miten voin, hän kiittelee.

Teksti: Henri Havusela
Kuva: Suomen Keilailuliitto

Jätä vastaus