sunnuntai, 17 lokakuun, 2021
Ajankohtaista

Liike, lääke, lysti ja lepo

Osmo Mankkinen keilaamassa avustajansa kanssa Lahden keilahallissa. Lääkityksen lisäksi liikunnalla on erittäin tärkeä merkitys Parkinsonin tautia sairastaville.

”Keilailu sopii hyvin parkinsonintautia sairastavien elämää helpottamaan. Siinä ovat liike ja lysti lääkkeenä hankalaan olotilaan”, kirjoittaa Sakari Perkola.

Suomessa Parkinsonin tautia sairastaa noin 16 000 henkilöä. Sairastuvissa on enemmän miehiä kuin naisia. Taudin aiheuttaja ei ole toistaiseksi tiedossa, mutta Kohtalo valitsee mielensä mukaan yleensä 55-65-vuotiaita kansalaisia. Kolme pääoiretta ovat lepovapina, liikkeiden hidastuminen sekä lihasjäykkyys. Usein oireet ovat jatkuneet pitkään, jopa useita vuosia, ennen kuin tajutaan mennä neurologin vastaanotolle. Tauti on parantumaton, etenevä sairaus, mutta lääkkeet, liikunta, lystinpito ja lepo mahdollistavat usein hyvinkin nautittavan elämän. On kuitenkin todettava, että kahta aivan samanlaista sairastavaa ei ole. Parkinsonin tauti ilmenee jokaisella omalla tavallaan, usein joko lepovapinana tai jäykkyytenä, mutta asiantilan hyväksyminen ja pyrkimys normaaliin elämään on hyväksi havaittu itsehoitomuoto.

Lääkityksen lisäksi liikunnalla on erittäin tärkeä merkitys taudin kanssa pärjäämisessä. Parkinsonia sairastavat eivät voi ihan kaikkea liikuntaa harrastaa. Esimerkiksi kolmiloikka tai telinevoimistelu soveltuvat hyvin harvoille. Kävelylenkkien lisäksi on löydettävä myös muuta. Miten olisi keilaaminen?

Suomen eri Parkinson-yhdistyksissä on 150-200 keilailua harrastavaa henkilöä. Meillä Lahdessa on parikymmentä aktiivia. Yhdistykset järjestävät kilpailuja, ja kisaamisen lisäksi eri paikkakuntien kohtalotovereiden kohtaaminen piristää niin, että tuskin malttaa odottaa seuraavaan kisaan asti.

Vuosittain järjestettävä SM-keilailu peruttiin viime keväänä koronan vuoksi, ja seuraavan kerran SM-kilpailut järjestetään syyskuun lopussa 2021.

Hallitseva mestari on Kymenlaakson Aimo Koski, joka on monipuolinen keilaaja. Parkinson vaikeuttaa oikealla kädellä heittämistä ja Aimo kaataa keiloja joko vasenta kättä tai molempia käsiä käyttäen. Tänä keväänä kisat on tarkoitus järjestää Kokkolassa ja karsintojen kautta loppukilpailuun pääsee 16 miestä ja kahdeksan naista. Viime vuosina on karsinnoissa pitänyt heittää 530-550 kolmeen sarjaan päästäkseen loppukilpailuun. Tiukkaa tekee meikäläisellä, vaikka tasaisesti heittelen 100-170 pisteen sarjoja.

Lahti on erinomainen keilailukaupunki. Meillä on hieno 20 rataa sisältävä halli sekä mukava, joviaali henkilökunta. Kiitos siis Teemu Asplundille, Juuso Tiaiselle ja muille. Unohtaa ei saa ruokalan väkeä eikä keilapallokauppiaita Jouni Helmistä ja Pauliina Aaltoa. Huonotkin sarjat unohtuvat, kun käytävällä tulee vastaan maajoukkuevalmentaja Jarmo Ahokas ja morjenstaa.

Veteraanikilpailuihin osallistuu useita ”parkiksia”ja he kaatavat keiloja tai putsaavat rännejä muiden tapaan. Voi sanoa, että keilaajat ovat hallilla yhtä perhettä, jossa ei erotella huonosti heittäviä kaatajakoneista, eikä jäykästi liikkuvia vapisijoita vetreistä neitosista ja nuorukaisista. Tasa-arvo toteutuu.

Keilailu sopii hyvin Parkinsonin tautia sairastavien elämää helpottamaan. Siinä ovat liike ja lysti lääkkeenä hankalaan olotilaan. Lepo, rauhallinen uni takaa jaksamisen päivä kerrallaan ”herra Parkinsonin” kanssa. Paketti on kasassa. Keilailun merkitys hyvinvoinnille todistettu.

Joka harjoituksen jälkeen haaveilen, että seuraavalla kerralla menee 250 rikki ja keilahallin herra Asplund tarjoaa ilmaisen tunnin radoilla. Sitä sarjaa odotellen.

Teksti ja kuva: Sakari Perkola

Leave a Response