tiistai, marraskuu 24, 2020
Ajankohtaistakansi

Keilahalliyrittäjien tekemätön paikka

Kaupin keilahalli täyttyi vielä helmikuun alussa liigakierroksen merkeissä. Kukaan ei osannut aavistaa, että keilaajilla olisi pian pitkä kilpailutauko edessä.
580Luettu

Koronaviruspandemia ajoi keilahalliyrittäjät tilanteeseen, jota kukaan ei osannut ennustaa. Kysyimme halliyrittäjiltä, mitä he pitkän kevään aikana asiasta ehtivät miettiä sekä miten he suhtautuvat tulevaan.

Tilanteet muuttuvat edelleenkin koronan ehdoilla jatkuvasti, mutta tätä artikkelia kirjoittaessa yrittäjien osalta valoa näkyy tunnelin päässä, sillä pitkän odotuksen jälkeen keilahallitkin pääsisivät avaamaan ovensa asiakkaille kesäkuun alusta.

Kuten tiedämme, pandemia ehti tehdä kuitenkin valtaisaa hallaa yrittäjille, eikä kaikkia vaikutuksia pystytä tässäkään vaiheessa täysin arvioimaan.

Suomen hallituksen asettamien rajoitusten myötä yrittäjät joutuivat sulkemaan ovet asiakkailtaan keväällä juuri silloin, kun kassavirtaa olisi ollut runsaasti.

Esimerkiksi Kouvolassa Happy Bowling hallia pyörittävä Sami Ranta kuvailee kevättä epätodellisen tuntuiseksi.

– Kyllähän tämä on ollut pysäyttävää. Maaliskuussa tuntui aivan luonnottomalta, kun puhelin soi koko ajan ja peruutuksia sateli myös sähköpostitse. Meillä oli erittäin kivan näköinen kevät tulossa varauksien ja tilaisuuksia suhteen. Sitten kaikki ratavaraukset peruttiin muutamassa päivässä, Ranta kertoo vaikeasta ajanjaksosta.

Talin keilahallin piti olla Brunswick Ballmaster Openin lisäksi näyttämönä miesten EM-kilpailuille elokuussa, mutta arvokisat siirtyivät vuoden 2021 puolelle.

Varsinkin tänä päivänä halliyrittäjien toimintaan kuuluu usein muutakin kuin ratavarauksia.

– Lisäksi myös toiminnassamme olennaisesti mukana olevat sauna– ja kabinettitilojen kohdalla kevät tyhjeni täysin, Ranta sanoo.

Samoilla linjoilla Rannan kanssa on Jyväskylän Keilahallin toimitusjohtaja Olli Haakana.

– Covid-19 tuli ja pisti keilahallit sekä niiden yrittäjät ennennäkemättömän hankalaan tilanteeseen.

Meillä halli laitettiin kiinni heti 16. maaliskuuta, kun ensimmäiset suositukset sulkemisista tulivat. Asiakkaat loppuivat ja rahan tuleminen myös kuin salaman iskusta. Alkoi raastava työ kulujen karsimiseksi ajalle, jonka pituudesta kenelläkään ei ollut aavistustakaan, Haakana sanoo.

Myös Raision keilahallia pitävät Petra Eriksson-Sola ja hänen miehensä Esa Sola kokivat järkytyksen, kun hyvä kevät kääntyi päälaelleen. Myös Raisiossa ovet suljettiin hallituksen ja SKL:n suosituksesta 18. maaliskuuta.

– Alkuvuosi oli todella hyvä ja olimme tekemässä parasta tilikautta pitkään aikaan. Keilaajia sekä tilaisuuksien varauksia riitti jopa ruuhkaksi asti pitkälle toukokuuhun, kunnes viikolla 11 vastasimme pelkkiin peruutuspuheluihin, ja yhtäkkiä kalenteri olikin tyhjä, Petra-Eriksson-Sola huokaa.

”Ensin oli pelko ja tietämättömyys”

Vaikka kuinka sulkisi toimintansa, juoksevia kuluja riittää. Haakana kiittelee siitä, että ihmiset ovat olleet ymmärtäväisiä. Hän kiittää myös tuista, joita valtio on myöntänyt yrittäjille.

– Kaikkia kuluja ei pysty kukaan poistamaan, joten keskityimme niiden minimointiin ja siinä mielestämme onnistuimme kohtalaisen mukavasti. Asiaa helpotti tietysti Ihmisten sekä yritysten ymmärtäväisyys tässä tilanteessa. Tuen saamisessa tärkein asia on ollut asiakkaidemme lukuisat yhteydenotot ja kannustus siitä, että kyllä tästä vielä noustaan, kun vaan aikamme kärvistellään. Toki yhtä tärkeää on ollut taloudellinen tuki, jota mekin onneksi olemme saaneet, Haakana sanoo.

Petra Eriksson-Sola (oik.) ja Reija Lundén edustivat Suomea naisten MM-kilpailuissa viime elokuussa. Keväällä kisakausi vaihtui Eriksson-Solalla Raision keilahallin asioista huolehtimiseen.

Myös Raisiossa alkuun mielessä pyöri tunteiden kaikki kirjo, mutta alkujärkytyksen jälkeen taistelutahto nosti päätään.

– Itse olen käynyt aikamoisen mielen myllerryksen läpi. Siihen on kuulunut itkun, turhautuneisuuden, kiukun, raivon sekä pelon tunteet. Ensin oli pelko ja tietämättömyys siitä, mitä tapahtuu ja milloin.

Kun aikaa kului jonkin verran, olo helpottui ja aloin kääntämään tätä tilannetta taisteluksi, Eriksson-Sola sanoo.

Kesäaika mietityttää

Epätietoisuus on ollut yksi asia, joka on paljon vaivannut yrittäjien mieltä. Kouvolassa Sami Rannan mukaan epätoivo ja epätietoisuus olivat päällimmäisiä tuntemuksia, kun Suomen hallitus piti tiedotustilaisuuksia kriisitilanteen alussa.

– Kehotukset ja suositukset yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille oli noteerattu, mutta epätietoisuus asiasta oli silti kova, että pitääkö laittaa kiinni vai eikö pidä. Oman lisänsä tähän toi tietty myös vakuutusasiat, mikä olisi mennyt varmasti niin, että hallin toiminnan sulkeminen omin päin olisi johtanut siihen, ettei korvauksia olisi saanut mistään. Epätietoisuus jatkui, asiakkaita ei käynyt kuin muutamia, eli yritystoiminta oli kannattamatonta saman tien.

Tulevaisuuden näkymät mietityttävät halliyrittäjiä seuraavaksi. Jyväskylässä pohditaan kesäajan olevan seuraava koettelemus.

– Jos hallit nyt 1.6. aukeavat, sitten kesä onkin jo seuraava vastus. Olisi siis ensiarvoisen tärkeää saada asiakasvirtaa myös kesällä, koska muuten olemme lirissä kaulaamme myöten. Kesähuollot koneille on toki nyt tehty, joten ei tässä tekeminen ole loppunut kesken ja samalla olemme päässeet hieman miettimään tulevaa. Toki olemme miettineet sitä, että kuinka pitkälle tämä korona tulee toiminnassamme näkymään, veikkaus on, että valitettavan pitkälle, Haakana pohtii.

Myös Ranta pohtii kuumeisesti tulevaa ja valtiolta tulevien tukien riittävyyttä.

– Toivottavasti konkreettisia tukitoimia on tulossa, sillä epäilen vahvasti toiminnan kannattavuutta, kun saamme jälleen avata ovemme. Ihmisten suhtautumisesta tilanteeseen ei ole varmuutta, vaikkakin varmaan tosikeilaajat tulevat joka tapauksessa melko piankin takasin keilaamaan, Ranta sanoo.

Raisiossa yrittäjäpariskunta on saanut eri suunnilta vinkkejä taloudellisen tuen hakemista varten.

– Olen kuitenkin ollut rauhallinen ja odottanut selkeitä linjauksia tukien suhteen. Ensimmäinen hakemukseni ELY-keskukselta ei tuonut toivottua tulosta, mutta sentään jotain. Toiset tukihakemukset ovat paperille kehittymässä ja odottavat lakien voimaan astumista sekä sitä selkeää päätöstä mitä, mistä ja milloin, Eriksson-Sola sanoo.

Usko keilailun yhteisöllisyyteen

Halliyrittäjille kova paikka on tietysti ollut myös työntekijöiden lomauttaminen.

– Sitten koitti se päivä, jolloin lomautus astui voimaan ja napanuorani katkesi työntekijöihin. Se oli kamalaa. Me kun olemme kuin yhtä suurta perhettä. Koemme ilot ja surut sekä kinastelut yhdessä. Olin niin surullinen tuolloin, Eriksson-Sola huokaa.

Vaikeasta tilanteesta huolimatta Jyväskylässä luotetaan tulevaan.

– Ne hallit, jotka tästä selviävät, taitavat sitten selvitä lähes mistä tahansa. Me pidämme lipun korkealla ja luotamme tulevaisuuteen. Aika näyttää sitten, miten tässä käy. Kesähuollot koneille on toki nyt tehty, joten ei tässä tekeminen ole loppunut kesken ja samalla olemme päässeet hieman
miettimään tulevaa, Haakana sanoo.

Imatran keilahallia pyörittävä Joni Häkkinen puolestaan kertoo, että paikallisiin aktiivikeilaajiin luottoa riittää.

– Arki on sujunut mökillä puuhommissa ja veneillessä. Tulevaan suhtaudun toiveikkaana, kun halli avataan kesäkuun alussa. Imatralla on todella aktiivisia keilaajia sekä hyvä juniorityö. Uusiakin ideoita on, mutta pidetään ne toistaiseksi salassa, Häkkinen linjaa.

Myös Raisiossa koneremontit on tehty keilahallilla ja arjestakin ehditään irtautumaan.

– Olemme olleet paljon mökillä Turun saaristossa. Siellä lepää mieli, unohtuu stressi ja tulee touhuttua luonnossa kaikennäköistä. Kiviä kantaessa tulee myös pohdittua, mitä ja miten pystyisi taikka kannattaisi toimia toisin, kun halli avataan. Katse on tulevaisuudessa ja vahva usko on, että keilailun yhteisöllisyys toimii. Tuetaan toisiamme niin henkisesti kuin myös keilailullisesti. Nyt on tauko pidetty ja uskon, että kaikki halliyrittäjät toivovat näkevänsä teidät keilaajat halleilla kesällä, Eriksson-Sola toivoo.

Teksti ja kuvat: Henri Havusela

Leave a Response